sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Lipaston kunnostus

Nyt on lipasto melkein valmis. Tämän lipaston tarkkaa ikää en tiedä. Se on ollut melkein neljäkymmentä vuotta vanhemmillani ja sitä ennen vanhassa hirsitalossa.  Jotain suuntaa antaa tämä tarra mikä oli lipaston sisällä ja kertoo sen, että lipaston vanerin on tehnyt "Warkauden faneritehdas" . Piti googlettaa tämä Antti Ahlström ja hänen biografiansa on todella mielenkiintoinen. Jos oikein käsitin, niin tämä tehdas teki vaneria siinä 30-luvulla. Sitä en tiedä missä vaiheessa vanerin valmistus lopetettiin.



 Ei tämä lipasto mikään antiikkinen ole, mutta kivan mallinen ja juuri sopiva tarkoitukseeni. Tässä kuva lipastosta varastossamme. Kivan kulunut, mutta minua ei tuo oranssi miellyttänyt, niin päätin muuttaa kokonaan väriä. Alkuperäinen väri on tuo valkoinen, laatikot on joskus maalattu oranssilla päälle, kun on haluttu vaihtaa nuo "hienot" vetimet edellisten tilalle. 


Before

Maalinpoistoaineella poistin maalit (ja rakennekynnetkin siinä samalla... :) ) ja lopuksi valtava hiominen päälle. Hommaa riitti, mutta käsillä tekeminen on terapeuttista. Alla kuva välivaiheesta.




Värin kanssa pähkäilin jonkun aikaa. En tiennyt yhtään minkä väriseksi maalaan, kunnes kävin läpi maalivarastojamme ja löysin yhden litran Uulan Into -sisutusmaalia sävyltään hiekka. Se sopi siihen loistavasti! Ja Uula- maalit ovat niin mahtavia,  tällainen astmaatikko kuin minä, pystyi ilman ilmanvaihtoa betonibunkkerissa maalaamaan. Ne ovat täysin hajuttomia maaleja. Tällä hiekka -sävyllä olin ajatellut maalata meidän asunnon kaikki seinät, mutta oikeastaan haluaisin sen sävyn mitä tämä hiekka-sävy on kosteana. Koska tämä maali oli ostettu joskus seinämaali-kokeilua varten, ei tämä soveltunut huonekaluja varten. Lakkasin sitten yhden kerroksen venelakalla päälle, niin sain lipastoon kauniin kiillon ja hieman kestävyyttäkin.


After


Lipaston laatikoiden kauniit kuppivetimet tilasin Lundagård-nettiputiikista. Yllätys yllätys, ei löytynyt mustia ruuveja kotoa, niin vetimet kiinnitettiin kirkkailla ruuveilla, joiden kannat sitten maalasin mustalla miranolilla.



Koko projektille tuli hintaa kuppivetimien ja maalinpoistoaineen verran, kaikki muu materiaali löytyi kotoa.. Olen tyytyväinen. Tähän lipaston päälle on tulossa vielä tekemäni vitriini, kunhan löydän jostain hieman helmipaneelia....








 Ihan hauska lopputulos, vai mitä? :) Laitan kuvia sitten  kun joskus saan siihen nikkaroitua sen vitriiniosan.




Ihminen ei saisi tehdyksi mitään, jos hän odottaisi,
kunnes osaisi tehdä sen niin hyvin, ettei kukaan
löytäisi siitä moitteen sijaa.
-J.H. Newman



torstai 26. tammikuuta 2012

Kuulumisia

Tadaa!!! Olen täällä taas...

Kiirusta on ollut, illat verstaalla alakerran varastossa ja kotihommat päälle, niin ei hirmuisia ole kerinnyt tekemään. Mutta projektia pukkaa, tällä hetkellä vanhan lipaston kunnostus ja sitten pitäisi kunnostaa vielä kirjoituspöytä pojalle.

Ja kesäprojektini on myös edistynyt hieman. Nimittäin yksi haaveeni on käymässä toteen...Olen oikeasti hankkimassa niitä kanoja kesäksi. Ja viiriäisiä myös. Jes, olen niin iloinen niistä! :)

Voi olla että viikonloppuna saan lipaston valmiiksi...maalaushommat menossa tällä hetkellä. Palaillaan sitten!

Ihanaa loppuviikkoa! See you soon! :)


On vain kaksi tapaa elää elämää.
Ensimmäinen on kuin mikään ei olisi ihmeellistä.
Toinen on kuin kaikki olisi ihmeellistä.

- Albert Einstein

maanantai 9. tammikuuta 2012

Pitkä viikonloppu takana...

Vietimme pitkän viikonlopun mökillämme ja oli todella rauhallista ja mukavaa. Hiihtelimme ja laskimme mäkeä ja köllöteltiin ihan vaan sohvalla. 

Lauantaina keli yllätti heti aamusta kun mittari näytti ulkona olevan -20c ! Huh, ulkoiltiin sinä päivänä jonkun verran, mutta suurimmaksi osaksi vietettiin aikaa vaan sisällä takkatulen ääressä :).  Tässä kuvasatoa viikonlopusta. Piti hieman leikkiä PhotoScape-ohjelmalla...




Hiihtämistä järven jäällä.




Vauhdin hurmaa pulkkaillessa.



Kuurankukkia terassin ikkunassa.













Pakkasaamun sankka sumu vastarannalla, ei näkynyt puista kuin alaosat.



Minä iltasella kuutamokävelyllä (siis ihan kuutamolla, kuten aina :D ).






Jos jäät odottamaan sitä täydellistä hetkeä,
jolloin kaikki on vaaratonta ja varmaa, saat ehkä
odottaa turhaan. Vuoret jäävät kiipeämättä ja
kilpailut voittamatta tai kestävä onni saavuttamatta.
-Maurice Chevalier







keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Tytön pöytä decoupage-tekniikalla


Olen etsinyt lapsille heidän huoneisiin vanhoja pöytiä, mutta sopivia ei ole vielä löytynyt nettikaupoista tai kirppareilta. Tytön huoneeseen toin väliaikaisesti tällaisen minun vanhan koulupöydän, joka toimi kymmenisen vuotta appiukkoni maalauspöytänä. Ulkomuoto tylsä ja aika hirveä ja mietin, että mitä kummaa sitä keksisi. Laittaisinko maalia vai päällystäisinkö jollakin.


Before


Tilasin Ihan Pieni Putiikki -nettikaupasta käsinpainettua lahjapaperia ja lantrasin hieman liimaa ohuemmaksi ja liimasin paperit pöydän pintaan. Tuli väriä ja kuvioita! Sitten lakkasin venelakalla päälle kun liima oli kuivunut. Tämä pöytä kestää nyt katseita siihen asti kunnes löydän jonkun todella vanhan. Ja tämän kanssa ei tarvitse pelätä vaikka 4-vuotias keksisi taiteilla itse pintaa tussilla...



After












Etsi Tiina... :)


Kun siivosin anoppilassa pöytäni kätköjä, niin sieltä löytyi maalaustarvikkeiden seasta kolme kivaa lyijykynäluonnosta tytöstä ja hevosesta. Appeni oli ne joskus piirrellyt ja laittanut laatikkoon. Minä leikkasin ne paperista irti, laitoin mustan taustan ja kehyksiin. Niistä tuli kiva kolmen kuvan sarja. Ja sopivat hyvin tytön huoneeseen.





Lelut pysyvät järjestyksessä kunnon lelulaatikoissa (tai yritys on ainakin hyvä...).





Nothing will change until everything changes.

Mikään ei muutu ennen kuin kaikki muuttuu.

-Erno Paasilinna-

Kesäkukkia

Olipas niin mukavaa (siis jotain positiivista tässä päivässä, olo on ollut kuin talviunilta herätetyllä karhulla...murrr..) kun töistä tulin kotiin, niin siellä odotti kesäkukkien siemenluettelo. Se vaan on niin mahtavaa suunnitella ja katsella mitä kaikkea sitä istuttaisi puutarhaan. Ja eihän tässä enää mene kuin kaksi kuukautta kun tomaatit pitää jo kylvää kasvatuspotteihin! Niin se vaan kesä tulee :).



Värienergiaa...


 Tämä ruusunätkelmä löytyy varmaankin ensi kesänä puutarhastani.




Kun olet ensin
tehnyt suuret päätökset,
pienet asiat ratkeavat itsestään.
 Tämä edellyttää, että usko itseesi
on vahvempi kuin epäilys.
Paraskaan suunnitelma ei auta,
ellet usko siihen.
-Josef Kirschner


sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Mökkeilyä

Vuosi vaihdettiin meidän perheessä hyvin rauhallisesti mökillä. Perjantaina heti töiden jälkeen porhallettiin möksälle ja siellä olikin myrsky tehnyt pientä tuhoa. Naapurin tontilta oli iso mänty kaatunut puolellemme niin, että oli katkonut parista kohtaa pisteaidan, mutta onni onnettomuudessa oli se, että latoon ei ollut tullut mitään kolhuja, vaikka mänty makasi melkein kiinni siinä. Ja luulin myös, että syreenipensaani olivat menneet poikki, mutta niin oli taitavasti kaatunut, että nekään eivät olleet kärsineet. 

Lauantaina tehtiinkin metsurinhommia (lue: minä kannoin oksia, mies sahasi) ja oksista tulikin sitten jo hyvä pääsiäiskokon alku. Illalla menimme savusaunaan, jossa hakkasimme koivuvastalla vuoden vanhat tomut pois ja toki iltaamme kuuluivat myös raketit, kuohuviini ja munatoti. Tässä kuvasatoa illasta ja muutenkin kuvia mökistä.

Koivuvasta pehmenemässä lämpimässä vedessä. Vesi käytettiin sitten kiukaalle ja kyllä tuli hyvät koivuiset tuoksut saunaan!





Kuvasta ei niin hyvin näy miten valtavasti kynttilöitä oli mökin ympärillä ja terassilla.






Kynttiläpolku johdatti savusaunalle .




 










 Huomasin vanhoista postauksista, että vielä ei blogissa ollut kuvia mökin kylpyhuoneesta. Tässäpä neljä kuvaa sieltä.





















Tänään, vuoden ensimmäisenä päivänä kuiskaan pienen toiveen.
Anna ystävilleni kaikkea hyvää tulevaan vuoteen.
Anna tähti oppaaksi eteenpäin johdattamaan,
kuu tietä valaisemaan ja aurinko lämpöä antamaan.
Anna iloa päiviin, anna uskoa ihmeisiin,
anna enkeleitä rinnalla kulkemaan.